Säännöt

Wiipurilaisen Osakunnan säännöt ja ohjesäännöt ovat myös ladattavissa.


I Osakunta ja sen jäsenet

1§ Osakunnan tarkoitus

Wiipurilaisen Osakunnan tarkoituksena on yhdistää eteläkarjalaiset ja siirtokarjalaista sukujuurta olevat ylioppilaat sekä vaalia karjalaista kulttuuria ja vanhan äitikaupunkinsa Viipurin henkeä. Osakunta pyrkii herättämään osakuntalaisissa kiinnostusta maakunnallisiin, yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin asioihin, edistämään jäsentensä monipuolista, viihtyisää ja kehittävää harrastustoimintaa sekä parantamaan heidän sosiaalisia olojaan.

2 § Osakunnan kanta-alue

Osakunnan kanta-alue on Etelä-Karjalan maakunta.

3 § Osakunnan jäsenet

Osakuntaan kuuluu varsinaisia jäseniä ja ulkojäseniä.

Osakunnan varsinaisia jäseniä ovat ne Helsingin yliopistoon läsnä oleviksi kirjautuneet opiskelijat, jotka ovat maksaneet osakunnan jäsenmaksun eivätkä ole minkään muun Helsingin yliopiston osakunnan jäseniä.

Ulkojäsenekseen osakunta voi hakemuksesta hyväksyä ylioppilaan, joka ei ole kirjoilla Helsingin yliopistossa vaan on jonkin muun Suomen ylioppilaskuntien liittoon kuuluvan oppilaskunnan jäsen tai joka muutoin osoittaa riittävää harrastuneisuutta osakuntaa kohtaan. Myös ulkojäsenen on maksettava osakunnan jäsenmaksu. Ulkojäseneksi hyväksymisestä päättää osakunnan kokous.

Kaikilla osakunnan jäsenillä on oikeus käyttää osakuntahuoneistoa sekä olla läsnä osakunnan tilaisuuksissa. Kaikilla jäsenillä on puhe- ja äänioikeus osakunnan kokouksissa. Vaalikelpoisia osakunnan virkoihin ovat kaikki jäsenet, ellei näissä säännöissä toisin määrätä.

4 § Osakunnan entiset jäsenet

Osakunnan entisellä jäsenellä on oikeus osallistua osakunnan tilaisuuksiin sekä ottaa osaa keskusteluun osakunnan kokouksissa. Entisellä jäsenellä ei ole äänioikeutta, eikä häntä voida valita muihin kuin näissä säännöissä erikseen mainittuihin tehtäviin. Entisen jäsenen oikeuksia ei kuitenkaan ole niillä henkilöillä, jotka ovat eronneet osakunnasta ja liittyneet toiseen osakuntaan tai jotka osakunta on erottanut jäsenyydestään.

5 § Osakuntaan liittyminen ja siitä eroaminen

Osakuntaan liittyvän on jäsenmaksun maksettuaan kirjoittauduttava osakunnan matrikkeliin ja annettava osakunnan arkistoon tarpeelliset henkilötietonsa.

Jos osakuntalainen haluaa erota osakunnasta kesken lukuvuoden, hänen tulee ilmoittaa asiasta osakunnalle kirjallisesti. Mikäli hän eroaa liittyäkseen toiseen osakuntaan, annetaan hänelle pyynnöstä erotodistus.

Jos osakuntalainen, joka eroaa osakunnasta eroamatta samalla yliopistosta, tahtoo jälleen päästä osakunnan jäseneksi, hänen tulee esittää kuraattorille tämän niin vaatiessa kirjallinen selvitys eroamisensa syistä. Kuraattori voi harkintansa mukaan jättää asian osakunnan kokouksen päätettäväksi.

6 § Osakunnasta erottaminen

Osakunnan kokouksella on oikeus erottaa osakunnan varsinaisesta jäsenyydestä tai ulkojäsenyydestä jäsen, joka on toiminnallaan aiheuttanut huomattavaa vahinkoa osakunnalle tai huomattavissa määrin jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joita hänellä on ollut osakuntaa kohtaan. Jäsenyydestä erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti asianomaiselle jäsenelle, ja asia on mainittava virallisessa kokouskutsussa vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Ennen päätöksen tekemistä on asianomaiselle jäsenelle varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Erottamispäätös on tehtävä vähintään kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä kahdessa perättäisessä osakunnan kokouksessa.

7 § Todistukset

Osakunnan jäsen tai entinen jäsen voi halutessaan pyytää kuraattorilta todistuksen ja arvion toiminnastaan osakunnassa.

8 § Todiste osakunnan jäsenyydestä

Osakuntalainen saa lukuvuosittain todisteeksi osakunnan jäsenyydestä merkinnän opiskelijakorttiinsa.

II Inspehtori ja kuraattori

9 § Inspehtori

Osakunta valitsee inspehtorikseen Helsingin yliopiston professorin. Inspehtori tukee ja valvoo osakunnan toimintaa sekä toimii yhdyssiteenä yliopiston ja osakunnan välillä. Inspehtorin vaali suoritetaan näiden sääntöjen 18 §:ssä mainitulla tavalla. Vaalin tulos ilmoitetaan Helsingin yliopiston rehtorille.

Inspehtorilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa osakunnan ja sen toimielinten kokouksissa.

Jos inspehtori on pidemmän aikaa estynyt hoitamasta tointaan, hänelle valitaan sijainen samalla tavalla. Vaali suoritetaan näiden sääntöjen 18§:ssä mainitulla tavalla.

10 § Kuraattori

Kuraattori johtaa osakunnan toimintaa, valvoo osakunnan sääntöjen ja ohjesääntöjen noudattamista sekä vastaa osakunnan ulkosuhteista. Kuraattorin tehtävistä määrätään tarkemmin ohjesäännöllä.

Kuraattorikseen osakunta valitsee kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan osakunnan toimintaan hyvin perehtyneen entisen varsinaisen jäsenensä, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Erityisistä syistä kuraattoriksi voidaan valita myös entinen varsinainen jäsen, joka on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, tai ansioitunut osakunnan varsinainen jäsen. Kuraattorin vaali suoritetaan näiden sääntöjen 18 §:ssä mainitulla tavalla. Vaalin tulos ilmoitetaan Helsingin yliopiston rehtorille.

Kuraattorilla on läsnäolo- ja puheoikeus sekä äänioikeus kaikissa osakunnan ja sen toimielinten kokouksissa.

Jos kuraattori eroaa kesken kauttaan tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tointaan, hänelle valitaan sijainen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Vaali suoritetaan näiden sääntöjen 18§:ssä mainitulla tavalla.

11 § Kuraattorin erottaminen

Jos kuraattori on huomattavissa määrin laiminlyönyt hänelle kuuluvia tehtäviä, osakunnan kokous voi erottaa hänet. Erottamista on vähintään viidentoista osakunnan jäsenen vaadittava kirjallisesti. Asia on käsiteltävä osakunnan kokouksessa. Vaatimus perusteluineen ja kokouskutsu on toimitettava osakunnan verkkosivuille, sähköpostilistalle sekä kirjallisesti asianomaiselle viimeistään viikkoa ennen kokousta. Asianomaiselle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Päätös erottamisesta tehdään kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä, kuitenkin niin, että vähintään viisitoista osakunnan varsinaista jäsentä kannattaa erottamista.

Kuraattorin erottamisesta on päätettävä kahdessa perättäisessä osakunnan kokouksessa. Asiaa käsiteltäessä puhetta johtaa inspehtori tai kokouksen valitsema puheenjohtaja.

III Osakunnan kokous

12 § Osakunnan kokous

Osakunnan kokouksia ovat varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset sekä vaalikokous.

Osakunnan ylintä päätösvaltaa käyttävät osakunnan kokouksessa läsnä olevat osakunnan varsinaiset jäsenet ja ulkojäsenet. Osakunnan varsinaisia kokouksia pidetään vähintään kolme sekä syys- että kevätlukukaudella.

Tarvittaessa, tai kun vähintään kymmenen osakunnan jäsentä kirjallisesti ja ilmoittamaansa asiaa varten sitä vaatii, kutsuu kuraattori tai hänen ollessaan estynyt varakuraattori osakunnan ylimääräiseen kokoukseen. Kokous on pidettävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun kutsupyyntö on ilmoitettu kuraattorille.

13 § Vaalikokous

Osakunta kokoontuu vaalikokoukseen marraskuun aikana. Vaalikokouksessa valitaan virkailijat, osakuntaneuvoston jäsenet, vakinaisten toimikuntien jäsenet sekä toiminnantarkastajat seuraavalle kalenterivuodelle, ellei näissä säännöissä tai voimassa olevissa ohjesäännöissä ole muuta säädetty. Samoin valitaan jäsenet Wiipurilaisen Osakunnan Stipendisäätiön hallitukseen sekä Stipendisäätiön tilintarkastajat Wiipurilaisen Osakunnan Stipendisäätiön sääntöjen perusteella.

14 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Osakunnan kokouksesta ja vaalikokouksesta on ilmoitettava vähintään seitsemää vuorokautta ennen kokousta osakunnan verkkosivuilla sekä sähköpostilistalla.

Kokouskutsussa on mainittava ainakin seuraavat esille tulevat asiat:

1) Inspehtorin ja kuraattorin sekä näiden viransijaisten valinta
2) Varsinaisten virkailijoiden valinta
3) [Sääntömääräisten] Vakinaisten toimikuntien jäsenten valinta
4) Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajien valinta
5) Jäsenten valinta Wiipurilaisen Osakunnan Stipendisäätiön hallitukseen sekä Stipendisäätiön tilintarkastajien valinta
6) Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen
7) Toimintakertomuksen hyväksyminen, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
8) Osakunnan sääntöjen ja ohjesääntöjen muuttaminen
9) Osakunnassa toimivien kerhojen sääntöjen ja/tai jäsenmaksujen hyväksyminen
10) Yhteistyösopimusten solmiminen tai lakkauttaminen
11) Kuraattorin, virkailijan tai toimikunnan jäsenen erottaminen toimestaan
12) Osakunnan jäsenyydestä erottaminen
13) Kunniajäsenen kutsuminen
14) Rahastojen perustaminen tai lakkauttaminen sekä niiden ohjesääntöjen muuttaminen ja
hyväksyminen
15) Osakunnan toimintaan merkittävästi vaikuttavien asioiden käsittely
16) Ylimääräisen kokouksen ollessa kyseessä on ilmoitettava kokouksen syy.

Osakunnan kokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos kokouksesta on ilmoitettu edellä määrätyllä tavalla ja jos vähintään kymmenen osakunnan varsinaista jäsentä on läsnä.

15 § Asialista

Kuraattori laatii sihteerin avustuksella osakunnan kokouksen asialistan. Varsinaisen kokouksen asialistan tulee sisältää ainakin seuraavat kohdat:

1) Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2) Ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta
3) Ilmoitusasiat
4) Posti
5) Toiminta
6) Talous
7) Muut mahdolliset asiat

Vaalikokouksen asialistalla tulee olla kohtien 1), 2) ja 7) lisäksi kyseisenä vuonna valittavien virkailijoiden valinta, vakinaisten toimikuntien jäsenten ja toiminnantarkastajien valinta sekä jäsenten valinta Wiipurilaisen Osakunnan Stipendisäätiön hallitukseen ja Stipendisäätiön tilintarkastajien valinta.

Ylimääräisen kokouksen asialistalla tulee olla kohtien 1), 2) ja 7) lisäksi ylimääräisen kokouksen asia tai asiat.

Kuraattori päättää harkintansa mukaan, mitä asioita otetaan lisäksi asialistalle. Kuraattorin on kuitenkin otettava asialistalle ne asiat, jotka on osakuntaneuvoston kokouksen päätöksellä päätetty ottaa osakunnan kokouksen käsiteltäviksi.

16 § Puheen johtaminen kokouksissa

Puhetta osakunnan kokouksessa johtaa inspehtori tai kuraattori. Jollei kumpikaan heistä ole paikalla,
johtaa kokousta varakuraattori. Mikäli kukaan edellä mainituista ei ole paikalla, avaa kokouksen akateemisesti vanhin läsnä oleva osakunnan jäsen, minkä jälkeen toimitetaan puheenjohtajan vaali.

17 § Päätöksenteko

Päätöksen tekeminen asiassa, jota käsitellään ensimmäistä kertaa, on siirrettävä seuraavaan kokoukseen, jos kolmasosa kokouksessa äänestäneistä sitä vaatii.

Asian uudelleen siirtämiseksi vaaditaan yksinkertainen ääntenenemmistö.

Käsitellessä sellaisia asioita, jotka on käsiteltävä kahdessa perättäisessä kokouksessa, lasketaan perättäisiksi vain varsinaiset kokoukset sekä ko. asiaa käsittelevät ylimääräiset kokoukset. Tällaisten kokousten väli on oltava vähintään viikko.

Kokouksen kuluessa tehty ehdotus otetaan käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että sen esille ottamista on kokouksessa kannatettu.

Kokouksen puheenjohtaja voi kieltää harkitsemattomaksi katsomansa ehdotuksen käsittelemisen. Kieltopäätös on merkittävä pöytäkirjaan. Jos seuraavassa osakunnan kokouksessa läsnä olevien äänioikeutettujen enemmistö niin vaatii, on asia käsiteltävä.

18 § Äänestäminen ja vaalit

Äänestys toimitetaan kokouksen puheenjohtajan parhaaksi katsomallaan tavalla. Vaali on kuitenkin toimitettava suljettuna lippuäänestyksenä, mikäli yksikin osakunnan jäsen sitä vaatii.

Kun vaalissa valitaan vain yksi henkilö, eikä kukaan ehdokkaista saa ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä, jolloin eniten ääniä saanut tulee valituksi. Kun vaalissa valitaan useampi kuin yksi henkilö, valitaan eniten ääniä saaneet.

Äänten mennessä tasan ratkaisee henkilövaalissa arpa ja muissa äänestyksissä kokouksen puheenjohtajan ääni.

Äänioikeus on henkilökohtainen.

19 § Pöytäkirja

Osakunnan kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kaikki kokouksen tekemät päätökset sekä tärkeimpien asioiden yhteydessä esitetyt mielipiteet ja niiden esittäjät, mikäli asianomaiset niin vaativat. Puhevaltaisen henkilön lausuma on merkittävä pöytäkirjaan tämän niin vaatiessa. Pöytäkirjaan tulee liittää kokouksen läsnäololista.

Pöytäkirjaa pitää osakunnan sihteeri, tai hänen ollessa estynyt joku muu kokouksen valitsema osakunnan jäsen.
Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksessa läsnä ollutta kokouksen valitsemaa osakunnan jäsentä seuraavaan osakunnan kokoukseen mennessä. Pöytäkirjan on oltava nähtävänä osakunnan verkkosivuilla jasähköpostilistalla viikon kuluttua kokouksesta, ja huomautukset pöytäkirjasta on tehtävä seuraavaan osakunnan kokoukseen mennessä kokouksen sihteerille tai pöytäkirjantarkastajille. Pöytäkirjaan on merkittävä tarkastuspaikka ja –aika.

Pöytäkirjanotteet allekirjoittaa kokouksen sihteeri ja puheenjohtaja.

20 § Päätöksestä valittaminen

Osakunnan kokouksen päätökseen tyytymätön kokouksessa läsnä ollut osakunnan jäsen saa ilmoittaa eriävän mielipiteen pöytäkirjaan otettavaksi välittömästi päätöksenteon jälkeen.

Osakunnan päätöksestä on oikeutettu valittamaan jokainen sillä perusteella, että hänen yksityistä oikeuttaa on loukattu, ja osakunnan jäsen myös sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai säännöistä poikkeavassa järjestyksessä tai menee toimielimen toimivaltaa ulommaksi tai on muuten lain, asetuksen, sääntöjen tai muiden osakuntaa koskevien määräysten vastainen.

Osakunnan päätökseen tyytymätön asianosainen voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Helsingin yliopiston osakuntien inspehtorien kokoukselle inspehtorikollegi, jonka puheenjohtajana toimii pisimpään inspehtorina toiminut professori. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Inspehtorikollegin päätöksen vahvistaa Helsingin yliopiston rehtori.

21 § Päätöksen muuttaminen

Osakunnan kokouksen tekemää päätöstä voidaan muuttaa kuuden kuukauden kuluessa kokouksesta vain, jos muutosesitys hyväksytään osakunnan kokouksessa kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

IV Osakuntaneuvosto

22 § Osakuntaneuvosto

Osakuntaneuvoston tehtävänä on valmistella osakunnan kokoukselle esiteltävät asiat ja valvoa osakunnan taloutta.

Osakuntaneuvoston jäseniä ovat kuraattori puheenjohtajana, varakuraattori varapuheenjohtajana, toiminnanohjaaja, sihteeri, emäntä, isäntä,taloudenhoitaja, koulutusneuvos, tiedotusneuvos, ulkoasiainneuvos sekä huoneistoneuvos
Neuvoston virkailijoidentehtävistä määrätään tarkemmin näiden sääntöjen 27 §:ssä sekä ohjesäännöissä.

Osakuntaneuvosto voi tarvittaessa jakaantua valiokuntiin ja siirtää toimialaansa kuuluvan asian valiokunnan valmisteltavaksi.

Osakuntaneuvosto valitaan osakunnan vaalikokouksessa. Osakuntaneuvoston toimikausi on kalenterivuosi.

23 § Osakuntaneuvoston kokoukset

Osakuntaneuvosto kokoontuu lukukausien aikana kuraattorin tai tämän ollessa estynyt, varakuraattorin kutsusta vähintään kerran kolmessa viikossa. Jos osakuntaneuvoston jäsen on estynyt saapumasta kokoukseen, hän on velvollinen ilmoittamaan siitä kuraattorille tai varakuraattorille.

Puhetta osakuntaneuvoston kokouksissa johtaa kuraattori tai tämän ollessa estynyt varakuraattori.

Osakuntaneuvoston kokouksissa on äänioikeus kaikilla osakuntaneuvoston jäsenillä ja läsnäolo-oikeus kaikilla osakunnan jäsenillä. Puheenjohtaja voi harkintansa mukaan myöntää puheoikeuden läsnäolijoille. Osakuntaneuvosto voi pyytää kuultavakseen osakunnan virkailijoita sekä asiantuntijoita.

Osakuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kuraattorin tai varakuraattorin lisäksi viisi osakuntaneuvoston jäsentä on läsnä.

Osakuntaneuvoston kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kaikki kokouksen tekemät päätökset sekä tärkeimpien asioiden yhteydessä esitetyt mielipiteet ja niiden esittäjät, mikäli asianomaiset niin vaativat. Puhevaltaisen henkilön lausuma on merkittävä pöytäkirjaan tämän niin vaatiessa.

Osakunnan sihteeri, tai hänen ollessa estynyt joku muu kokouksen valitsema osakunnan jäsen, pitää osakuntaneuvoston kokouksissa pöytäkirjaa, johon sisältyy läsnäololista. Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa osakuntaneuvoston kokouksessa, minkä jälkeen se on pyydettäessä saatavissa osakunnan sihteeriltä.

Osakuntaneuvoston asialistan laatii kokouksen puheenjohtaja harkintansa mukaan. Osakuntaneuvostossa äänestetään näiden sääntöjen 18§ mukaan.

24 § Asian siirtäminen osakunnan kokouksen käsiteltäväksi

Osakuntaneuvoston käsiteltävänä oleva asia on siirrettävä osakunnan kokouksen päätettäväksi, jos kolme osakuntaneuvoston jäsentä sitä osakuntaneuvoston kokouksessa vaatii.

V Virkailijat ja toimikunnat

25 § Osakunnan virkailijat

Osakunnan varsinaisia virkailijoita ovat
1) varakuraattori
2) taloudenhoitaja
3) sihteeri
4) toiminnanohjaaja
5) emäntä
6) isäntä
7) koulutusneuvos
8) tiedotusneuvos
9) ulkoasiainneuvos
10) huoneistoneuvos
11) ulkoasiainsihteeri
12) järjestösihteeri
13) maakuntasihteeri
14) seniorisihteeri
15) asuntolasihteeri
16) abi-infosihteeri
17) fuksisihteeri
18) kulttuurisihteeri
19) liikuntasihteeri
20) laulunjohtaja
21) vuosijuhlamestari
22) pamausmestari
23) arkiston- ja kirjastonhoitaja
24) osakuntalehden päätoimittaja
25) valokuvaaja
26) verkkovastaava

Virkoja voidaan tarvittaessa yhdistää tai jakaa useamman henkilön kesken. Varsinaisten virkojen lisäksi on myös mahdollista perustaa väliaikaisia tai apulaisvirkoja.

Virkailijoiden tulee olla osakunnan jäseniä. Varakuraattorin on oltava nykyinen tai entinen osakunnan varsinainen jäsen. Varakuraattorilla on läsnäolo- ja puheoikeus sekä äänioikeus kaikissa osakunnan ja sen toimielinten kokouksissa.

Virkailijoiden tehtävistä ja velvollisuuksista säädetään tarkemmin ohjesäännöissä.

26 § Toimikunnat

Osakunnan vakinaisia toimikuntia ovat
1) tiedotustoimikunta
2) ulkoasiaintoimikunta
3) koulutustoimikunta
4) ohjelmatoimikunta ja
5) asuntolatoimikunta.

Tarvittaessa voidaan asettaa ylimääräisiä toimikuntia.

Vakinaisten toimikuntien puheenjohtajina toimivat vastaavassa järjestyksessä 1) tiedotusneuvos, 2) ulkoaisiainneuvos, 3) koulutusneuvos, 4) toiminnanohjaaja ja 5) varakuraattori. Toimikuntien kokoonpanoista sekä niiden jäsenten tehtävistä ja velvollisuuksista säädetään tarkemmin erillisillä ohjesäännöillä.

27 § Virkailijoiden ja toimikuntien jäsenten toimikausi

Varsinaiset virkailijat valitaan marraskuun aikana pidettävässä vaalikokouksessa, paitsi vuosijuhlamestari, joka valitaan huhti- tai toukokuussa osakunnan kokouksessa. Virkailijoiden toimikausi on kalenterivuosi. Keväällä valittavilla virkailijoilla toimikausi on Helsingin yliopiston lukuvuosi. Toimikauden kesto on yksi vuosilukuun ottamatta taloudenhoitajaa jonka toimikausi kestää kaksi vuotta. Kuraattori ja taloudenhoitaja valitaan vuorovuosin.

Vakinaisten toimikuntien jäsenet valitaan osakunnan vaalikokouksessa. Toimikuntien jäsenten toimikausi kestää kalenterivuoden.

Virkoja ja toimikuntia voidaan tarvittaessa täydentää vaalikokouksen jälkeen.

28 § Virkailijoiden käyttövarat

Virkailijoiden käyttövaroista päätetään talousarvion käsittelyn yhteydessä.

29 § Virkailijoiden ja toimikuntien jäsenten eroaminen

Jos osakunnan virkailija tai toimikunnan jäsen haluaa ennen toimikautensa loppua erota toimestaan, ilmoittakoon hän siitä kirjallisesti osakunnan kokoukselle. Eron virkailijalle tai toimikunnan jäsenelle myöntää osakunnan kokous. Mahdollisimman pian tämän jälkeen tulee valita uusi henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

30 § Virkailijoiden ja toimikuntien jäsenten erottaminen

Osakunnan virkailija tai toimikunnan jäsen, joka huomattavissa määrin on laiminlyönyt hänelle kuuluvia tehtäviä, voidaan erottaa toimestaan. Erottamista on vähintään viidentoista osakunnan jäsenen vaadittava kirjallisesti. Asia on käsiteltävä osakunnan kokouksessa. Vaatimus perusteluineen ja kokouskutsu on asetettava osakunnan verkkosivuille ja sähköpostilistalle sekä toimitettava kirjallisesti asianomaiselle viimeistään viikkoa ennen kokousta. Asianomaiselle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Päätös on tehtävä kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Erotetulle virkailijalle on valittava sijainen toimikauden loppuun.

VI Osakunnan talous

31 § Taloudenhoito

Osakunnan taloutta hoitaa yhdessä taloudenhoitajan kanssa osakuntaneuvosto osakunnan kokouksen vuosittain vahvistaman talousarvion mukaan. Taloudenhoitajan tehtävistä ja velvollisuuksista määrätään erikseen ohjesäännöillä.

32 § Tilikausi

Osakunnan tilikausi on kalenterivuosi.

33 § Talousarvio

Osakunnan talousarvio on hyväksyttävä kahdessa peräkkäisessä osakunnan kokouksessa. Käsittely aloitetaan osakunnan kokouksessa lokakuun aikana, ja ehdotus on asetettava osakunnan jäsenten nähtäväksi osakunnan verkkosivuille vähintään viikkoa ennen ensimmäistä käsittelyä. Tilivuoden aikana voidaan antaa lisätalousarvioita samalla menettelyllä.

34 § Toiminnantarkastajat

Vaalikokouksessa osakunta valitsee seuraavan vuoden hallintoa ja tilejä tarkastamaan kaksi toiminnantarkastajaaja kaksivaratoiminnantarkastajaa, joista toisen toiminnantarkastajan ja toisen varatoiminnantarkastajantulee olla talousasioihin perehtynyt entinen osakunnan jäsen.

35 § Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

Tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä osakuntaneuvostolle ja taloudenhoitajalle päätetään kahdessa peräkkäisessä osakunnan kokouksessa, joista ensimmäinen pidetään viimeistään maaliskuun aikana. Tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus on asetettava osakunnan jäsenten nähtäväksi osakunnan verkkosivuille viikkoa ennen ensimmäistä käsittelyä.

Ylijäämän käytöstä tai alijäämän kattamisesta tekee osakuntaneuvosto ehdotuksen, joka jätetään osakunnan kokouksen käsiteltäväksi kevätlukukauden aikana.

36 § Maksut osakunnalle

Osakunnan jäsenmaksusta HYYn jäsenille päätetään vuosittain Osakuntien yhteisvaltuuskunnan – Nationernas Samdelegation ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa. Ulkojäsenten jäsenmaksun suuruudesta päättää osakunnan kokous.

Osakunnan kokouksen hyväksymillä kerhoilla on oikeus kantaa jäsenmaksua sääntöjensä mukaan.

37 § Osakunnan lainat

Osakunnan vanhojen lainojen uudistamisesta ja uusien lainojen ottamisesta päättää osakunnan kokous, jossa päätöksen hyväksytyksi tulemiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

38 § Omaisuus

Osakunnalla on oikeus ottaa vastaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.

39 § Rahastot

Osakunta voi perustaa rahastoja erityisiin tarkoituksiin. Rahastojen hoidosta päätetään ohjesäännöllä. Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden ohjesääntöjen hyväksymisestä ja muuttamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä osakunnan kokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä.

VII Muita määräyksiä

40 § Nimenkirjoitusoikeus

Osakunnan nimen kirjoittavat kuraattori tai varakuraattori, kumpikin yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Juoksevissa asioissa sihteerillä ja juoksevissa talousasioissa taloudenhoitajalla on yksin nimenkirjoitusoikeus. Osakunnan kokous voi tarvittaessa myöntää nimenkirjoitusoikeuden jollekulle muullekin.

Haaste tai muu tiedoksianto on annettava kuraattorille tai hänen estyneenä ollessaan varakuraattorille.

41 § Arkisto

Osakunnan arkistoa säilytetään Helsingin yliopiston kirjastossa ja osakunnan huoneistossa sekä tarvittaessa muissa osakunnan kokouksen hyväksymissä tiloissa. Arkistosta vastaa arkiston- ja kirjastonhoitaja, jonka muista tehtävistä ja velvollisuuksista määrätään erillisellä ohjesäännöllä.

Osakunnan arkistossa säilytettäviä asiakirjoja ja teoksia voidaan lainata osakunnan ulkopuolelle kuraattorin suostumuksella kuittia vastaan.

42 § Osakunnan tunnukset

Osakunnan tunnukset ovat lippu ja osakuntanauha, jonka värit ovat punainen, keltainen ja sininen. Osakunnan tunnusten käyttämisestä säädetään ohjesäännöillä.

43 § Vuosipäivä ja vuosijuhla

Osakunnan vuosipäivää vietetään maaliskuun 5. päivänä sen muistoksi, että tuona päivänä vuonna 1812 kokoontui ensimmäistä kertaa järjestelykomitea valmistelemaan ns. Vanhan Suomen eli Viipurin läänin yhdistämistä Suomen Suuriruhtinaskuntaan.

Vuosijuhlaa voidaan viettää jonakin vuosipäivän lähellä olevana päivänä sen mukaan kuin osakunnan kokous vuosittain päättää. Vuosijuhlan vietosta säädetään ohjesäännöllä.

44 § Kunnianosoitukset

Osakunnan kunniajäsenyydestä, Suur-Vaakunasta, ansiomerkistä, Vaakunasta ja värienkanto-oikeudesta säädetään ohjesäännöllä.

45 § Yhteistyösopimukset

Osakunta voi solmia yhteistyösopimuksia koti- ja ulkomaisten osakuntien ja korkeakoulu- ja ylioppilasjärjestöjen kanssa sekä liittyä jäseneksi maakunnallisiin järjestöihin tai karjalaisjärjestöihin. Tarkemmin näistä suhteista määrätään tehdyissä yhteistyösopimuksissa. Yhteistyösopimusten solmimisesta ja lakkauttamisesta päätetään kahdessa perättäisessä osakunnan kokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä.

46 § Osakunnan edustaminen

Osakunnan jäsen, jonka osakunta on valinnut edustajakseen johonkin ylioppilaiden yhteiseen edustajistoon, osakuntien väliseen valtuuskuntaan tai muuhun yhteisöön, on velvollinen tärkeissä asioissa tiedustelemaan ja noudattamaan osakunnan kokouksen kantaa ja mielipidettä.

47 § Ohjesäännöt

Osakunnan kokous voi antaa pysyväisluonteisia menettelyohjeita ohjesääntöinä, jotka liitetään
Wiipurilaisen Osakunnan sääntökokoelmaan. Ohjesäännöt hyväksytään kahdessa perättäisessä osakunnan kokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä.

48 § Osakunnan kerhot

Osakunnassa toimii kerhoja. Kerhojen säännöt vahvistaa osakunnan kokous. Kerhoilla on oikeus periä jäsenmaksuja sääntöjensä mukaan. Jäsenmaksut ja niiden muutokset on hyväksyttävä osakunnan kokouksessa. Kerhojen avustuksista päätetään talousarvion yhteydessä.

49 § Wiipurilaisen Osakunnan Stipendisäätiö

Osakunnalla on oikeus valita jäsenet Wiipurilaisen Osakunnan Stipendisäätiön hallitukseen sekä Stipendisäätiön tilintarkastajat. Nämä valitaan osakunnan vaalikokouksessa Stipendisäätiön sääntöjen mukaan.

VIII Osakunnan sääntöjen muuttaminen

50 § Sääntöjen ja ohjesääntöjen muuttaminen

Aloite osakunnan sääntöjen muuttamiseksi on hyväksyttävä osakunnan kokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Sääntömuutosehdotuksen valmistelee kuraattorin johdolla työskentelevä, osakunnan kokouksen valitsema sääntömuutostoimikunta. Valmisteltu ehdotus tulee käsitellä kahdessa perättäisessä osakunnan kokouksessa, ja se tulee hyväksytyksi, jos se saa kummassakin kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Mikäli ehdotusta ei hyväksytä sellaisenaan, se palautuu sääntömuutostoimikunnan valmisteltavaksi.

Näiden sääntöjen nojalla annettavat ohjesäännöt ja niihin tehtävät muutokset on hyväksyttävä kahdessa perättäisessä osakunnan kokouksessa kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Ohjesäännöt ja niihin tehtävät muutokset ja poikkeukset valmistellaan osakuntaneuvostossa. Ohjesäännöistä voidaan perustellusta syystä poiketa määräajaksi osakunnan kokouksen tekemällä päätöksellä, joka saa vähintään viiden kuudesosan ääntenenemmistön.

51 § Sääntöjen voimaantulo

Nämä säännöt tulevat voimaan Helsingin yliopiston rehtorin vahvistettua ne.

Hyväksytty 1. kerran Wiipurilaisen Osakunnan kokouksessa 28.10.2014
Hyväksytty 2. kerran Wiipurilaisen Osakunnan kokouksessa 4.11.2014

Kommentointi on suljettu.