1920-luvulla heimoaate innosti suomenkielisiä osakuntia luomaan suhteita Viroon. Tarton yliopisto oli muuttunut vironkieliseksi vuonna 1919. Ensimmäinen järjestöjen välinen sopimus oli pohjalaisten ja Eesti Üliõpilaste Seltsin (suom. Virolaisten Ylioppilaiden Seura) liittosopimus vuonna 1928. Vuonna 1936 olikin jo kaikilla suomenkielisillä osakunnilla ainakin yksi virolainen ystäväjärjestö. Ajan mielenmaisema välittyykin hyvin meidän ja Revelian liittosopimuksen ensimmäisestä kappaleesta.

Liittokorporaatiomme Revelia ei ole osakunta. Revelia on saksalaistyylinen ylioppilasjärjestö eli korporaatio. Korporaatiot eivät ole maantieteellisesti jakaantuneita, kuten osakunnat, sen sijaan nuori ylioppilas valitsee sopivan korporaation arvoperustein. Toki nykypäivänä käytännössä valintaan vaikuttavat enemmän tuttavat ja minkä järjestön ”meininki” tuntuu sopivimmalta. Korporaation jäsenyys kestää lähtökohtaisesti koko loppu elämän. Tartossa kaikki korporaatiot (pl. suomenkielisten ÜÜ Fraternitas Fennica) ovat jakautuneet sukupuolellisesti eli naisille ja miehillä on eri järjestöt.

Virossa neuvostomiehityksen ajan korporaatiotoiminta oli kiellettyä, sen isänmaallisen luonteen takia. Korporaatiot jatkoivat toimintaansa salassa ja evakossa ulkomailla. Kun Revelia uudelleen perustettiin 1989 ja Viro itsenäistyi 1991, alettiin suhteita Wiipurilaiseen osakuntaan palauttamaan. Osakuntalaisemme tarttuivat toimeen innolla. He kuitenkin kokivat, että olisi hyvä saada ystäväksi myös naiskorporaatio. Ystävyyssopimus Amicitian kanssa solmittiinkin jo vuonna 1991.

Koska korporaatiot eroavat merkittävästi osakunnista, ne jakavat myös runsaasti mielipiteitä Helsingin osakuntalaitoksessa. Korporaatioiden toimintatavoissa on helppo nähdä sekä huonoja, että hyviä puolia verrattuna osakuntiin. Liikkeellä on myös runsaasti vahvoja väärinymmärryksiä. Tästä huolimatta ovat välimme Reveliaan ja Amicitiaan olleet varsin tiiviit. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä ja tärkeintä on suhtautua toiseen avoimesti ja ymmärtäväisesti.

Monet tavoistamme osakunnissa ovat itse asiassa peräisin korporaatiolta. Esimerkiksi fuksius, osakuntanauha ja latinankielinen laulunjohto ovat kaikki tulleet Helsinkiin Virosta. Kuitenkin tapamme ovat vuosien saatossa muuttuneet ja näin esim. osakuntanauha ei tarkoita täysin samaa asiaa Virossa. Tätä suuremmalla syyllä edustaessa Tartossa, kannattaa aina kysyä, jos ei ymmärrä jotakin tapaa tai perinnettä ja monesti myös vaikka luuleekin ymmärtävänsä. Korporantit kertovat mielellään tavoistaan.